Kategoria: Artikkeli

TEKOÄLY HAAPOJEN JÄLJILLÄ – LUOTETTAVA MENETELMÄ SUURTEN HAAPOJEN TUNNISTAMISEEN ILMAKUVISTA KOKO Forest Oy:n kehittämä tekoälymalliin perustuva menetelmä haapojen (Populus tremula L.) tunnistamiseen ilmakuvista todettiin luotettavaksi erityisesti suurikokoisten haapojen osalta. Vastavalmistuneessa opinnäytetyössä selvitettiin menetelmän luotettavuutta erityisesti mänty- ja kuusivaltaisissa metsissä. Haapa on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä puulaji, ja tieto sen esiintymisestä tukee kestävää metsänhoitoa. Erityisesti suurissa...

FOREST HEALTH -ANALYYSI – RÄÄTÄLÖITU PALVELU Forest Health -analyysi perustuu kaukokartoitukseen ja tekoälymalleihin. Forest Heath -analyysissä tuotetaan tietoa metsän terveydentilasta kartoittamalla puuston kuolleisuutta. Aineistona voidaan käyttää niin satelliitti- kuin ilmakuvia. Kartoitettava alue ja käytettävä aineisto valitaan aina tapauskohtaisesti. Asiakas toimittaa haluamansa alueen rajauksen, jonka pohjalta toimitetaan tarjous. Kustannustehokkaampaa on kartoittaa kerralla suurempi alue, mutta pienempien...

MIKSI KAUPUNKIMETSIEN KIRJANPAINAJASEURANTA KANNATTAA? Monitavoitteiset kaupunkimetsät ovat uusien haasteiden edessä, kun lisääntyvät metsätuhot vaikuttavat sekä metsätalouteen että virkistysmetsien hoitoon ja käyttöön. Kaupunkipuusto on keskeinen osa ympäristöä, tarjoten lukuisia ekologisia, sosiaalisia ja esteettisiä etuja. Usein kaupunkien metsät ovat iäkkäitä, sillä metsänuudistamista ei toteuteta samassa mittakaavassa kuin talousmetsissä. Laajat metsänhoitotoimenpiteet, kuten hakkuut, herättävätkin usein keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa.

HYÖNTEISTEN TALVEHTIMISESTA - MITEN KÄY TALVEHTIVAN KIRJANPAINAJAN? Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä, eli niiden ruumiinlämpö mukautuu ympäristön lämpötilan mukaan. Niiden elintoiminnot ovat hyvin riippuvaisia lämpötilasta. Siinä missä kesän lämpötiloilla on merkitys niiden elinkiertoon ja lisääntymiseen, toisaalta talven lämpötilat määräävät niiden selviämisen talven yli. Talvesta selviytyäkseen hyönteiset alijäähdyttävät itsensä. Sen lisäksi hyönteisten elimistöön muodostuu talvella muun muassa glyserolia,...

METSIEN MONIMUOTOISUUS - HAAPA AVAINLAJINA Samaan aikaan kun metsien taloudellinen käyttö on kiihtynyt, metsien monimuotoisuus on heikentynyt. Ala on kuitenkin herännyt viime aikoina siihen, että metsien monimuotoisuudesta tulee pitää parempaa huolta. Niin lajikirjon lisääminen, ilmastonmuutoksen hillintä hiilensidonnan kautta kuin muut erilaiset ekosysteemipalvelut ovat nousseet tärkeäksi osaksi metsänhoitotoimenpiteitä ja -menetelmiä. Lehtipuiden osuuden lisääminen kasvattaa metsien monimuotoisuutta...

YTIMENNÄVERTÄJÄT Ytimennävertäjät eli pysty- ja vaakanävertäjä (Tomicus piniperda ja T. minor) kuuluvat kaarnakuoriaisiin ja ovat mäntyjen pahimpia tuholaisia. Lajit aiheuttavat puustolle kasvutappioita sekä kuljettavat mukanaan sinistäjäsientä, mikä vaikuttaa puun vedenkuljetuskykyyn sekä pilaa puutavaraa. Kasvutappiot syntyvät kun aikuiset kuoriaiset syövät puun latvassa kasvavia versoja ontoiksi. Nämä ontot versot katkeavat usein ja ovat maahan pudotessaan tunnistettavissa ytimennävertäjän...

METSÄTUHOLAKI Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta, metsätuholaki (Laki metsätuhojen torjunnasta), on voimassa alueilla, joilla metsälakikin (Metsälain 2 §). Itsessään metsälaki velvoittaa tekemään ilmoituksen Suomen metsäkeskukselle, jos hakkuualueella on metsätuhoja. Metsätuholaki taas velvoittaa poistamaan sellaiset puut, joista voidaan olettaa leviävän metsätuhoa. Metsätuholla tarkoitetaan mm. hyönteisten ja sienten aiheuttamaa puun kasvun tai laadun heikentymistä, josta aiheutuu taloudellista...

OKAKAARNAKUORIAINEN - KALLIOISTEN MÄNNIKÖIDEN KIUSA Okakaarnakuoriainen (Ips acuminatus) (noin 2,2-3,5 mm) on männyllä elävä kaarnakuoriainen, joka lisääntyy puutavarassa, hakkuutähteissä sekä pystypuiden latvuksissa. Okakaarnakuoriaisen aiheuttamia mäntykuolemia on havaittu erityisesti Lounais-Suomessa karuilla kallioisilla kasvupaikoilla viime vuosina. Laji hyötyy ilmastonmuutoksen aiheuttamasta mäntyjen kuivuusstressistä. Okakaarnakuoriainen parveilee touko-kesäkuussa. Uudet aikuiset kuoriutuvat heinäkuun loppupuolella ja talvehtivat joko kaarnan alla tai maassa....

KUUSENTÄHTIKIRJAAJA Kuusentähtikirjaaja (Pityogenes chalcographus L.) on noin kahden millimetrin mittainen tummanruskea kaarnakuoriainen, joka on yleisin kaarnakuoriaislajimme ja esiintyy koko maassa. Kuusentähtikirjaaja esiintyy usein samoissa puissa kirjanpainajan kanssa. Toisin kuin kirjanpainaja, kuusentähtikirjaaja voi käyttää lisääntymiseen kuusen lisäksi myös muita puulajeja kuten mäntyjä (Pinus), pihtoja (Abies) tai lehtikuusia (Larix). Kirjanpainajan heikentämät puut voivat lisätä kuusentähtikirjaajan lisääntymismahdollisuuksia. Kuusentähtikirjaajan...

KIRJANPAINAJA Kirjanpainaja (Ips typographus L.) on noin puolen sentin mittainen tummanruskea kaarnakuoriainen. Laji kuuluu metsiemme kotoperäiseen lajistoon ja on ekologisesti merkittävä. Metsänomistajalle kirjanpainaja saattaa tuottaa lähinnä päänvaivaa aiheuttaen taloudellista tappiota kuivattamalla kuusia nopeaan tahtiin jopa yhden kesäkauden aikana. Päätehakkuukypsän kuusikon taloudellinen arvo voikin romahtaa nopeasti murto-osaan. Talvehtineet kirjanpainajat parveilevat touko-kesäkuussa, kun lämpötilat nousevat noin +18...