HYÖNTEISTEN TALVEHTIMISESTA – MITEN KÄY TALVEHTIVAN KIRJANPAINAJAN?
Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä, eli niiden ruumiinlämpö mukautuu ympäristön lämpötilan mukaan. Niiden elintoiminnot ovat hyvin riippuvaisia lämpötilasta. Siinä missä kesän lämpötiloilla on merkitys niiden elinkiertoon ja lisääntymiseen, toisaalta talven lämpötilat määräävät niiden selviämisen talven yli. Talvesta selviytyäkseen hyönteiset alijäähdyttävät itsensä. Sen lisäksi hyönteisten elimistöön muodostuu talvella muun muassa glyserolia, mikä estää niitä jäätymästä aina tiettyyn pisteeseen saakka.
Pakkasenkestävyys on keskeistä erityisesti pohjoisilla leveysasteilla. Hyönteisten talvehtiminen tapahtuu lajista riippuen joko munana, toukkana, kotelona tai aikuisena. Esimerkiksi tunturimittari talvehtii munana ja munat kestävät yli -36 asteen asteen pakkasen. Myös ruskomäntypistiäisen talvehtiminen tapahtuu munavaiheessa neulasissa ja munien kylmänkestävyys on -30 asteen luokkaa.
Aikuisena talvehtiva hyönteinen on esimerkiksi kirjanpainaja.
Aikuisena talvehtiva hyönteinen on esimerkiksi kirjanpainaja. Kirjanpainaja-aikuinen talvehtii karikkeen seassa. On tutkittu, että pohjoisilla levinneisyysalueilla sekä korkealla vuoristossa kirjanpainajat talvehtivat pääasiassa juuri karikkeessa kun taas etelämmässä talvehtiminen tapahtuu pääosin rungolla kaarnan alla.
Vaikka pakkanen paukkuu metsässä, karikkeen seassa talvehtivat kirjanpainajat ovat suojassa siltä lumipeitteen alla.
Suomessa on tutkittu, että kirjanpainaja ei selviä yli -28 asteen pakkasessa. Tammikuussa 2024 pakkaset ovat monilla alueilla olleet tätä luokkaa. Jos toisen sukupolven yksilöt ovat ehtineet loppukesästä aikuistua, ja ovat jääneet kaarnan alle talvehtimaan, ne eivät ole tästä pakkastalvesta selvinneet. Kirjanpainajan muna- ja toukka-asteet kuolevat jo pienemmillä pakkasilla. Karikkeen seassa talvehtivat kirjanpainajat eivät ole moksiskaan paukkupakkasista. Varsinkaan kun lumipeite suojaa; lumen alla lämpötila pysyttelee nollan tietämillä.
Kirjanpainajan menestykselliseen talvehtimiseen vaikuttaa myös yksilön kunto; jos kuoriainen ei ehdi kerryttää tarvittavaa rasvavarastoa, sen talvehtiminen on heikompaa. Tällä on merkitystä lähinnä silloin, kun mietitään ehtivätkö toisen sukupolven kirjanpainajat aikuistumaan ja siirtymään talvehtimaan. Kirjanpainajan talvehtimisessa on vielä mielenkiintoisia avoimia kysymyksiä, kuten esimerkiksi, miten pidentynyt ja lämpimämpi kesäkausi vaikuttaa talvehtimiskäyttäytymiseen Suomen leveysasteilla. Päivän pituuden lyheneminen vaikuttaa kuitenkin kirjanpainajan talvehtimisen alkamiseen, eikä se muutu vaikka lämpöä riittäisi.
Lähteet
Annila, E. 1969. Influence of temperature upon the development and voltinism of Ips typographus L.(Coleoptera, Scolytidae). In Annales Zoologici Fennici (pp. 161-208). Societas Biologica Fennica Vanamo.
Schebeck, M., Hansen, E. M., Schopf, A., Ragland, G. J., Stauffer, C., & Bentz, B. J. 2017. Diapause and overwintering of two spruce bark beetle species. Physiological entomology, 42(3), 200-210.