METSÄTUHOLAKI
Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta, metsätuholaki (Laki metsätuhojen torjunnasta), on voimassa alueilla, joilla metsälakikin (Metsälain 2 §). Itsessään metsälaki velvoittaa tekemään ilmoituksen Suomen metsäkeskukselle, jos hakkuualueella on metsätuhoja. Metsätuholaki taas velvoittaa poistamaan sellaiset puut, joista voidaan olettaa leviävän metsätuhoa. Metsätuholla tarkoitetaan mm. hyönteisten ja sienten aiheuttamaa puun kasvun tai laadun heikentymistä, josta aiheutuu taloudellista tappiota.
Metsätuholain tarkoituksena on hyvän metsänterveyden ylläpitäminen ja metsätuhojen torjunta.
Metsätuholain tarkoituksena on hyvän metsänterveyden ylläpitäminen ja metsätuhojen torjunta. Hyönteistuhojen näkökulmasta on tavoitteena poistaa tai käsitellä heikentyneet tai kaadetut puut metsästä tiettyihin päivämääriin mennessä. Kuusen kohdalla lain asettamat päivämäärät perustuvat kirjanpainajan kesän ensimmäisen sukupolven aikuistumiseen kun taas männyn kohdalla päivämäärät määräytyvät ytimennävertäjien aikuistumiseen. Aikuistuminen taas perustuu alueiden lämpösummaodotuksiin.
Suomi on jaettu kolmeen alueeseen, joiden määräaikojen perusteella puutavara tulee poistaa metsästä. Lähde: Suomen metsäkeskus.
Suomi on jaettu kolmeen osaan määräaikojen suhteen (kuva 1). Käytännössä yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että heikentyneet ja kaadetut männyt on vietävä pois metsästä ja välivarastosta esimerkiksi A-alueella 1.7. ja kuuset 15.7. mennessä silloin,
- kun hakkuu on tehty 1.9.-31.5. välisenä aikana,
- kun puutavaran määrä ylittää männyllä 20 m3/ha ja kuusella 10 m3/ha,
- kun puutavaran tyviläpimitta on vähintään 10 cm,
- ja, jos hakkuut tehdään 1.6.-31.8. välisenä aikana, kuusipuutavara on kuljetettava pois 30 päivän sisällä hakkuista.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos hehtaarin alueella on yli 10 mottia kuusta, jossa kirjanpainaja on lisääntymässä, on rajan ylimenevä osa kuljetettava pois metsästä A-alueella heinäkuun puoleen väliin mennessä, B-alueella 24.7. mennessä. Vaihtoehtoja puiden pois viemiselle on muun muassa puutavarapinojen peittäminen ja kastelu tai puutavaran kuorinta. Lakia sovelletaan myös alle hehtaarin kokoisiin metsiköihin.
Laki kohtelee myös havupuiden rungonosia yhtälailla kuin ylempänä kuvattua heikentynyttä tai kaadettua puutavaraa. Myös kantojen välivarastoinnissa on määräajat, jotka määräytyvät kannonnoston ajankohdan mukaan. Metsätuholaki ei kuitenkaan yllä koskemaan energiapuupinoja (alle 10 cm tyviläpimittaista). Eli esimerkiksi kuusentähtikirjaajalle sopivaa ohutkaarnaista lisääntymismateriaalia ei tarvitse viedä pois, mikä voi altistaa hakkuiden viereisiä metsiköitä kuusentähtikirjaajan tai monikirjaajien aiheuttamille tuhoille. Metsätuholaki ei koske asemakaava-alueita, kuten kaupunkien virkistysmetsiä, tai luonnonsuojelualueita.
Määräajat koskevat suhteellisen laajoja maantieteellisiä alueita. Toisin sanoen lämpösumman vuosittaista vaihtelua alueiden sisällä ei ole huomioitu. Tämä voi vaikuttaa siihen, että ihan eteläisimmässä Suomessa heinäkuun puolen välin takarajaan mennessä kirjanpainajan ensimmäinen sukupolvi on jo aikuistunut ja jättänyt lisääntymispuun. Laissa ei ole myöskään huomioitu kirjanpainajan potentiaalista toista sukupolvea.
Suomen metsäkeskus valvoo lain toimintaa ja on velvollinen avustamaan metsätuholakiin liittyvissä kysymyksissä.
Lähteet
Finlex. Metsälaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Finlex. Laki metsätuhojen torjunnasta. Julkaistu 8.11.2023. Viitattu: 13.11.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131087#P21