Tekoäly haapojen jäljillä – luotettava menetelmä suurten haapojen tunnistamiseen ilmakuvista
TEKOÄLY HAAPOJEN JÄLJILLÄ – LUOTETTAVA MENETELMÄ SUURTEN HAAPOJEN TUNNISTAMISEEN ILMAKUVISTA KOKO Forest Oy:n kehittämä tekoälymalliin perustuva menetelmä haapojen (Populus tremula L.) tunnistamiseen ilmakuvista todettiin luotettavaksi erityisesti suurikokoisten haapojen osalta. Vastavalmistuneessa opinnäytetyössä selvitettiin menetelmän luotettavuutta erityisesti mänty- ja kuusivaltaisissa metsissä. Haapa on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä puulaji, ja tieto sen esiintymisestä tukee kestävää metsänhoitoa. Erityisesti suurissa...
Feromonit kirjanpainajakannan seurannassa: Tuoksut suunnannäyttäjinä
FEROMONIT KIRJANPAINAJAKANNAN SEURANNASSA: TUOKSUT SUUNNANNÄYTTÄJINÄ Semiokemikaalit viestinnässä Semiokemikaalit ovat kemiallisia aineita, joita muun muassa kasvit ja hyönteiset tuottavat kommunikointia varten. Semiokemikaalit jaetaan lajien välisiin viestintäaineisiin eli allelokemikaaleihin ja lajien sisäisiin viestintäaineisiin eli feromoneihin. Feromonit ovat keskeisessä roolissa lajin sisäisessä kommunikaatiossa. Niillä viestitään ja koordinoidaan monimutkaisista tehtävistä yksilöiden välillä. Muun muassa sukupuoliferomoneilla, aggregaatioferomoneilla ja hälytysferomoneilla on...
Forest Health -analyysi – räätälöitu palvelu
FOREST HEALTH -ANALYYSI – RÄÄTÄLÖITU PALVELU Forest Health -analyysi perustuu kaukokartoitukseen ja tekoälymalleihin. Forest Heath -analyysissä tuotetaan tietoa metsän terveydentilasta kartoittamalla puuston kuolleisuutta. Aineistona voidaan käyttää niin satelliitti- kuin ilmakuvia. Kartoitettava alue ja käytettävä aineisto valitaan aina tapauskohtaisesti. Asiakas toimittaa haluamansa alueen rajauksen, jonka pohjalta toimitetaan tarjous. Kustannustehokkaampaa on kartoittaa kerralla suurempi alue, mutta pienempien...
Helsingin kaupungin metsätuhojen kartoitus – Asiakastarina
HELSINGIN KAUPUNGIN METSÄTUHOJEN KARTOITUS - ASIAKASTARINA KOKO Forest ja Helsingin kaupunki tekevät yhteistyötä, Helsingin metsien terveyden ylläpitämiseksi ja metsätuhojen laajenemisen estämiseksi. Ensimmäiset kirjanpainajan aiheuttamat tuhot havaittiin Helsingin keskuspuiston metsissä, vuonna 2018, jolloin keskuspuistosta tunnistettiin kirjanpainajan iskemiä yksittäisiä puita ja puuryhmiä. Yhteistyökumppanuutemme Helsingin kaupungin kanssa alkoi vuonna 2020, kun Helsingin kaupunki päätti ryhtyä konkreettisiin toimiin, kirjanpainajatuhojen...
Nokkelat tuhohyönteiset populaatiodynamiikan näkokulmasta
NOKKELAT TUHOHYÖNTEISET POPULAATIODYNAMIIKAN NÄKOKULMASTA Kirjanpainaja on hyötynyt lämpimistä ja kuivista kesistä. Tähän on syynä niin kuusten heikentynyt kunto kuin itse tuhohyönteisen populaatiodynamiikka, joka mahdollistaa nopean runsastumisen. Tuhohyönteisten populaatiodynamiikkaa voidaan luokitella esimerkiksi sen mukaan, miten hyönteiskannan tiheys muuttuu ajan kuluessa erilaisissa ympäristöolosuhteissa. Perinteisesti jaotellaan tasaiset, sykliset ja eruptiiviset eli purkautuvat populaatiot. Näitä voidaan kutsua niin sanotuiksi...
Miksi kaupunkimetsien kirjanpainajaseuranta kannattaa?
MIKSI KAUPUNKIMETSIEN KIRJANPAINAJASEURANTA KANNATTAA? Monitavoitteiset kaupunkimetsät ovat uusien haasteiden edessä, kun lisääntyvät metsätuhot vaikuttavat sekä metsätalouteen että virkistysmetsien hoitoon ja käyttöön. Kaupunkipuusto on keskeinen osa ympäristöä, tarjoten lukuisia ekologisia, sosiaalisia ja esteettisiä etuja. Usein kaupunkien metsät ovat iäkkäitä, sillä metsänuudistamista ei toteuteta samassa mittakaavassa kuin talousmetsissä. Laajat metsänhoitotoimenpiteet, kuten hakkuut, herättävätkin usein keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa.
Hyönteisten talvehtimisesta – miten käy talvehtivan kirjanpainajan?
HYÖNTEISTEN TALVEHTIMISESTA - MITEN KÄY TALVEHTIVAN KIRJANPAINAJAN? Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä, eli niiden ruumiinlämpö mukautuu ympäristön lämpötilan mukaan. Niiden elintoiminnot ovat hyvin riippuvaisia lämpötilasta. Siinä missä kesän lämpötiloilla on merkitys niiden elinkiertoon ja lisääntymiseen, toisaalta talven lämpötilat määräävät niiden selviämisen talven yli. Talvesta selviytyäkseen hyönteiset alijäähdyttävät itsensä. Sen lisäksi hyönteisten elimistöön muodostuu talvella muun muassa glyserolia,...
Metsien monimuotoisuus – Haapa avainlajina
METSIEN MONIMUOTOISUUS - HAAPA AVAINLAJINA Samaan aikaan kun metsien taloudellinen käyttö on kiihtynyt, metsien monimuotoisuus on heikentynyt. Ala on kuitenkin herännyt viime aikoina siihen, että metsien monimuotoisuudesta tulee pitää parempaa huolta. Niin lajikirjon lisääminen, ilmastonmuutoksen hillintä hiilensidonnan kautta kuin muut erilaiset ekosysteemipalvelut ovat nousseet tärkeäksi osaksi metsänhoitotoimenpiteitä ja -menetelmiä. Lehtipuiden osuuden lisääminen kasvattaa metsien monimuotoisuutta...
Ytimennävertäjät
YTIMENNÄVERTÄJÄT Ytimennävertäjät eli pysty- ja vaakanävertäjä (Tomicus piniperda ja T. minor) kuuluvat kaarnakuoriaisiin ja ovat mäntyjen pahimpia tuholaisia. Lajit aiheuttavat puustolle kasvutappioita sekä kuljettavat mukanaan sinistäjäsientä, mikä vaikuttaa puun vedenkuljetuskykyyn sekä pilaa puutavaraa. Kasvutappiot syntyvät kun aikuiset kuoriaiset syövät puun latvassa kasvavia versoja ontoiksi. Nämä ontot versot katkeavat usein ja ovat maahan pudotessaan tunnistettavissa ytimennävertäjän...
Metsätuholaki
METSÄTUHOLAKI Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta, metsätuholaki (Laki metsätuhojen torjunnasta), on voimassa alueilla, joilla metsälakikin (Metsälain 2 §). Itsessään metsälaki velvoittaa tekemään ilmoituksen Suomen metsäkeskukselle, jos hakkuualueella on metsätuhoja. Metsätuholaki taas velvoittaa poistamaan sellaiset puut, joista voidaan olettaa leviävän metsätuhoa. Metsätuholla tarkoitetaan mm. hyönteisten ja sienten aiheuttamaa puun kasvun tai laadun heikentymistä, josta aiheutuu taloudellista...