Tietoa

Täältä löydät lajikohtaista tietoa metsätaloudellisesti merkittävistä tuhohyönteisistä sekä ajankohtaisista kysymyksistä liittyen muun muassa hyönteistuhojen seurantaan, tuhoihin vaikuttaviin tekijöihin ja tulevaisuuden näkymiin.

Helsingin kaupungin metsätuhojen kartoitus – Asiakastarina

HELSINGIN KAUPUNGIN METSÄTUHOJEN KARTOITUS - ASIAKASTARINA KOKO Forest ja Helsingin kaupunki tekevät yhteistyötä, Helsingin metsien terveyden ylläpitämiseksi ja metsätuhojen laajenemisen estämiseksi. Ensimmäiset kirjanpainajan aiheuttamat tuhot havaittiin Helsingin keskuspuiston metsissä, vuonna 2018, jolloin keskuspuistosta tunnistettiin kirjanpainajan iskemiä yksittäisiä puita ja puuryhmiä. Yhteistyökumppanuutemme Helsingin kaupungin kanssa alkoi vuonna 2020, kun Helsingin kaupunki päätti ryhtyä konkreettisiin toimiin, kirjanpainajatuhojen...

Nokkelat tuhohyönteiset populaatiodynamiikan näkokulmasta

NOKKELAT TUHOHYÖNTEISET POPULAATIODYNAMIIKAN NÄKOKULMASTA Kirjanpainaja on hyötynyt lämpimistä ja kuivista kesistä. Tähän on syynä niin kuusten heikentynyt kunto kuin itse tuhohyönteisen populaatiodynamiikka, joka mahdollistaa nopean runsastumisen. Tuhohyönteisten populaatiodynamiikkaa voidaan luokitella esimerkiksi sen mukaan, miten hyönteiskannan tiheys muuttuu ajan kuluessa erilaisissa ympäristöolosuhteissa. Perinteisesti jaotellaan tasaiset, sykliset ja eruptiiviset eli purkautuvat populaatiot. Näitä voidaan kutsua niin sanotuiksi...

Miksi kaupunkimetsien kirjanpainajaseuranta kannattaa?

MIKSI KAUPUNKIMETSIEN KIRJANPAINAJASEURANTA KANNATTAA? Monitavoitteiset kaupunkimetsät ovat uusien haasteiden edessä, kun lisääntyvät metsätuhot vaikuttavat sekä metsätalouteen että virkistysmetsien hoitoon ja käyttöön. Kaupunkipuusto on keskeinen osa ympäristöä, tarjoten lukuisia ekologisia, sosiaalisia ja esteettisiä etuja. Usein kaupunkien metsät ovat iäkkäitä, sillä metsänuudistamista ei toteuteta samassa mittakaavassa kuin talousmetsissä. Laajat metsänhoitotoimenpiteet, kuten hakkuut, herättävätkin usein keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa.

Hyönteisten talvehtimisesta – miten käy talvehtivan kirjanpainajan?

HYÖNTEISTEN TALVEHTIMISESTA - MITEN KÄY TALVEHTIVAN KIRJANPAINAJAN? Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä, eli niiden ruumiinlämpö mukautuu ympäristön lämpötilan mukaan. Niiden elintoiminnot ovat hyvin riippuvaisia lämpötilasta. Siinä missä kesän lämpötiloilla on merkitys niiden elinkiertoon ja lisääntymiseen, toisaalta talven lämpötilat määräävät niiden selviämisen talven yli. Talvesta selviytyäkseen hyönteiset alijäähdyttävät itsensä. Sen lisäksi hyönteisten elimistöön muodostuu talvella muun muassa glyserolia,...

Metsien monimuotoisuus – Haapa avainlajina

METSIEN MONIMUOTOISUUS - HAAPA AVAINLAJINA Samaan aikaan kun metsien taloudellinen käyttö on kiihtynyt, metsien monimuotoisuus on heikentynyt. Ala on kuitenkin herännyt viime aikoina siihen, että metsien monimuotoisuudesta tulee pitää parempaa huolta. Niin lajikirjon lisääminen, ilmastonmuutoksen hillintä hiilensidonnan kautta kuin muut erilaiset ekosysteemipalvelut ovat nousseet tärkeäksi osaksi metsänhoitotoimenpiteitä ja -menetelmiä. Lehtipuiden osuuden lisääminen kasvattaa metsien monimuotoisuutta...

Ytimennävertäjät

YTIMENNÄVERTÄJÄT Ytimennävertäjät eli pysty- ja vaakanävertäjä (Tomicus piniperda ja T. minor) kuuluvat kaarnakuoriaisiin ja ovat mäntyjen pahimpia tuholaisia. Lajit aiheuttavat puustolle kasvutappioita sekä kuljettavat mukanaan sinistäjäsientä, mikä vaikuttaa puun vedenkuljetuskykyyn sekä pilaa puutavaraa. Kasvutappiot syntyvät kun aikuiset kuoriaiset syövät puun latvassa kasvavia versoja ontoiksi. Nämä ontot versot katkeavat usein ja ovat maahan pudotessaan tunnistettavissa ytimennävertäjän...

Metsätuholaki

METSÄTUHOLAKI Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta, metsätuholaki (Laki metsätuhojen torjunnasta), on voimassa alueilla, joilla metsälakikin (Metsälain 2 §). Itsessään metsälaki velvoittaa tekemään ilmoituksen Suomen metsäkeskukselle, jos hakkuualueella on metsätuhoja. Metsätuholaki taas velvoittaa poistamaan sellaiset puut, joista voidaan olettaa leviävän metsätuhoa. Metsätuholla tarkoitetaan mm. hyönteisten ja sienten aiheuttamaa puun kasvun tai laadun heikentymistä, josta aiheutuu taloudellista...

Okakaarnakuoriainen

OKAKAARNAKUORIAINEN - KALLIOISTEN MÄNNIKÖIDEN KIUSA Okakaarnakuoriainen (Ips acuminatus) (noin 2,2-3,5 mm) on männyllä elävä kaarnakuoriainen, joka lisääntyy puutavarassa, hakkuutähteissä sekä pystypuiden latvuksissa. Okakaarnakuoriaisen aiheuttamia mäntykuolemia on havaittu erityisesti Lounais-Suomessa karuilla kallioisilla kasvupaikoilla viime vuosina. Laji hyötyy ilmastonmuutoksen aiheuttamasta mäntyjen kuivuusstressistä. Okakaarnakuoriainen parveilee touko-kesäkuussa. Uudet aikuiset kuoriutuvat heinäkuun loppupuolella ja talvehtivat joko kaarnan alla tai maassa....

Vuosittainen metsätuhojen seuranta kannattaa

VUOSITTAINEN METSÄTUHOJEN SEURANTA KANNATTAA Yhden kesän aikana kirjanpainajien tappamien puiden määrä voi moninkertaistua verrattuna edelliseen vuoteen kun olosuhteet ovat suosiolliset. Muutos voi olla huomattava. Muutoksen havaitseminen paikallisesti voidaan tehdä vertailemalla kahden eri ajankohdan tilannetta. Esimerkki Pirkanmaalta, jossa elokuun 2022 ja syyskuun 2023 välisenä aikana kuolleiden puiden määrä on kaksinkertaistunut (kuva). Kesä 2023 oli otollinen kirjanpainajan...

Kaukokartoitus kaarnakuoriaistuhojen kartoituksessa

KAUKOKARTOITUS KAARNAKUORIAISTUHOJEN KARTOITUKSESSA Varhaisen vaiheen kirjanpainajatuhoa on haastavaa havaita ilmasta käsin. Varhaisella vaiheella tarkoitetaan yksittäisen puun kohdalla sitä, kun kaarnakuoriaiset ovat läpäisseet puun puolustuksen ja alkavat lisääntyä kaarnan alla. Tästä tapahtumasta menee muutamia viikkoja, kun puu kuolee. Kuolleen puun säteilyominaisuudet muuttuvat. Näitä säteilyominaisuuksien muutoksia voidaan tarkastella ilmasta käsin erilaisilla kaukokartoitussensoreilla. Sensori voi olla droonin, lentokoneen...