KESÄ 2025 – ENNÄTYKSELLISIÄ HELTEITÄ JA KASVAVIA METSÄTUHORISKEJÄ

Kesän säätilanne oli Suomessa poikkeuksellinen

Kesän alku sujui koleissa ja sateisissa merkeissä, mutta heinäkuu toi säähän rajun muutoksen. Suomessa koettiin mittaushistorian pisin helleputki, jolloin lämpötila ylitti 30°C. Tällainen kuumuus yhdessä sateiden puutteen kanssa on aiheuttanut maan pinnan kuivumista ja nostanut metsäpalovaaran ennätystasolle.

Helleaalto koetteli koko Eurooppaa

Kesän 2025 poikkeuksellinen kuumuus ei rajoittunut vain Suomeen, vaan myös muu Eurooppa kärsi äärimmäisistä lämpötiloista. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa mitattiin yli 40°C lämpötiloja useina päivinä, ja Etelä-Euroopassa maastopalot aiheuttivat evakuointeja. Espanjassa ja Kreikassa metsätuhot kasvoivat nopeasti hallitsemattomien maastopalojen vuoksi. Euroopan mittakaavassa tämä kesä osoitti jälleen ilmastonmuutoksen vaikutuksen: yhä useammat maat joutuvat kamppailemaan samanaikaisesti kuivuuden, kuumuuden ja luonnonkatastrofien kanssa.

Kirjanpainajatilanne kesällä 2025

Pitkäaikainen kuivuus heikentää puiden puolustusmekanismeja, ja erityisesti kuusten pinnallinen juuristo on hyvin herkkä kuivuudelle. Alkukesän viileys ja sateisuus osuivat kuitenkin kirjanpainajan kannalta huonoon aikaan, ja niiden populaatiot ovat pysyneet moninpaikoin maltillisempina verrattuna viime vuoden tilanteeseen. Kirjanpainajan kesän ensimmäisen sukupolven aikuistumisen lämpösummarajana pidetty 700 astevuorokautta täyttyi eteläisessä osassa maata heinäkuun puolen välin tienoilla, mikä oli noin kaksi viikkoa myöhemmin verrattuna viime vuoteen. On epätodennököistä, että tänä kesänä kirjanpainajalle ehtisi kehittyä toinen sukupolvi, mikä vaatisi 1500 lämpösumma-astetta.

 

Suomessa koettiin ennätyksellinen hellejakso heinäkuussa 2025.

Tulevaisuuden kesät – kohti yhä kuumempia ääri-ilmiöitä

Kesän 2025 kaltaiset hellejaksot eivät todennäköisesti jää poikkeuksiksi. Ilmastotutkijat ennustavat, että jo 2030-luvulla Suomessa voidaan nähdä useampia peräkkäisiä viikkoja, jolloin lämpötila pysyy yli 30°C, ja samalla kuivuusjaksot pitenevät. Tämä tarkoittaa, että vesivarantojen hallinta, metsäpalojen ennaltaehkäisy ja kaupunkien viilennyskeinot nousevat entistä tärkeämmiksi. Luonnossa kuivuus ja toistuvat helteet voivat muuttaa metsien lajikoostumusta: kuivuudelle herkät kuuset ja kosteikkojen kasvit taantuvat, kun taas lämpöä ja kuivuutta kestävät lajit yleistyvät. Jos nykyinen kehitys jatkuu, tulevien sukupolvien suomalaiset kesät voivat muistuttaa enemmän Keski-Euroopan nykyisiä olosuhteita: pitkiä hellejaksoja, kuivia jokia ja varautumista metsäpalokauteen jo keväästä alkaen. 

 

Lähteet:

Heatwaves and wildfires highlight urgency of action on extreme heat, 2025, World Meteorological Organization, viitattu 31.7.2025.  https://wmo.int/media/news/heatwaves-and-wildfires-coincide-anniversary-of-call-action-extreme-heat.

Kirjanpainajan parveiluseuranta, Metsätuhot, Luonnonvaratieto -karttapalvelu, Luonnonvarakeskus.  Viitattu 4.8.2025. https://luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=metsatuhot.

Ruosteenoja, K. and Jylhä, K., 2023. Heatwave projections for Finland at different levels of global warming derived from CMIP6 simulations. Geophysica, 58(1).

 

Scroll to top