MIKSI KAAKKOIS-SUOMESSA PUUSTON KUOLLEISUUDEN RISKI ON KORKEA?

Ilmasto kuormittaa Kaakkois-Suomessa enemmän kuin muualla

Puuston kuolleisuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosina selvästi. Puuston kuolleisuus ei kuitenkaan jakaudu Suomen yli tasaisesti, vaan painottuu erityisesti Kaakkois-Suomeen. Mutta miksi? Vastaus ei löydy yhdestä yksittäisestä syystä. Kyse on useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, jossa suotuisa ilmasto, metsien rakenne ja puuston kuolleisuutta aiheuttavat tekijät kohtaavat.

Kaakkois-Suomi kuuluu Suomen lämpimimpiin ja kuivimpiin alueisiin. Mantereisen ilmaston vaikutus on alueella voimakas: kesät ovat kuumempia, hellejaksot pidempiä ja sateet epäsäännöllisempiä kuin esimerkiksi länsirannikolla. Kaakkois-Suomessa lämpösummakertymä on maamme korkeimpia. Viime vuosien sateettomat kaudet ovat aiheuttaneet puustolle pitkäkestoista stressiä. Kuivuus ei välttämättä tapa puita välittömästi, mutta se heikentää niiden vastustuskykyä ja tekee ne alttiiksi tuholaisille ja taudeille.

Kaakkois-Suomessa metsät ovat monin paikoin kuusivaltaisia ja kasvavat rehevillä kivennäismailla. Kuusi on puulajina hyvin herkkä kuivuudelle ja korkeille lämpötiloille, sillä sen juuristo on hyvin pinnallinen. Lisäksi suuri osa Kaakkois-Suomen kuusikoista on varttuneita ja tasaikäisiä, mikä lisää riskiä laaja-alaiselle kuolleisuudelle. Tuoreen valtakunnan metsien inventoinnin perusteella maamme suurimmat metsävarat sijaitsevat Kaakkois-Suomessa, mikä lisää merkittävien puustotuhojen mahdollisuutta.

Länsi-Suomessa toistaiseksi vähemmän metsätuhoja

Länsi-Suomi on metsätuhojen kannalta toistaiseksi kestävämpi alue. Keskeisin syy on merellinen ilmasto: Itämeri tasaa lämpötiloja, lisää kosteutta ja lyhentää kuivuusjaksoja. Lisäksi Länsi-Suomessa kasvaa enemmän mäntyä, joka sietää kuivuutta ja lämpöä kuusta paremmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei Länsi-Suomessa voitaisi havaita laajoja puustokuolemia tulevaisuudessa, sillä kuivuus voi altistaa kalliomänniköt yhä useammin erilaisille taudinaiheuttajille.

Tuholaiset ja hotspot-ilmiöt

Ilmaston lämpeneminen on lisännyt metsätuhohyönteisten riskejä. Erityisesti kaarnakuoriaiset hyötyvät lämpimämmistä ja kuivemmista olosuhteista. Korkea lämpösumma edesauttaa kaarnakuoriaisten lisääntymistä. Tutkimuksissa on havaittu, että kaarnakuoriaisen aiheuttamat puustotuhot eivät jakaudu satunnaisesti, vaan muodostavat selkeitä hotspot-alueita, joita esiintyy erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Tietyt metsän rakenteelliset piirteet, metsänhoidolliset valinnat ja ilmastolliset olosuhteet helpottavat tuhojen leviämistä ja toistumista. Alueellinen painottuminen johtuu siitä, että nämä ratkaisevat tekijät kohtaavat juuri Kaakkois-Suomessa. 

Tulevaisuuden keskeinen kysymys ei ole, voidaanko metsätuhot estää kokonaan, vaan kuinka siihen voidaan sopeutua puulajivalinnoilla, metsärakenteen monipuolistamisella ja riskien ennakoinnilla.

Lähteet:

Junttila, S., Blomqvist, M., Laukkanen, V., Heinaro, E., Polvivaara, A., O’Sullivan, H., Yrttimaa, T., Vastaranta, M. ja Peltola, H., 2024. Significant increase in forest canopy mortality in boreal forests in Southeast Finland. Forest Ecology and Management, 565, p.122020.

Pulgarín Díaz, J.A., Pérez-Pérez, J., Melin, M., Peltola, H. ja Tikkanen, O.P., 2025. Assessing the impacts of forest stand structure and landscape on the formation of Ips typographus damage hotspots in Finland. Forestry: An International Journal of Forest Research, p.cpaf058.